Luontaisena taipumuksena on turvallisuus, energiansäästö, lokerointi sekä mallit. Väsyneenä ja stressaantuneena menemme autopilotille jolloin ajattelu ja päätösten teko kaventuu. Lokeroidessa näemme ainoastaan aikaisempien olettamusten mukaisia asioita ja ominaisuuksia. Ongelmia syntyy, kun emme päästä ihmisiä tai asioita pois oman päämme sisällä olevista lokeroista. Rajoitamme näin hyvin voimakkaasti omaa ajatteluamme ja kehitystämme. Voimme lokeroida lapsemme, puolisomme, työkaverimme jne.
Ratkaisujen ajattelu vaatii ongelmia enemmän energiaa ja ratkaisut eivät ole meille samalla tavalla tuttuja kuin ongelmat.
Kaikki tutkijat ovat samaa mieltä aivojemme limbisen järjestelmän toiminnasta. Aikojen alussa limbinen järjestelmä on mahdollistanut ihmisen henkiinjäämisen esim. petoja vastaan. Kartoitamme ympäristössä vaanivia uhkia useita kertoja sekunnissa tietämättämme. Aivomme toimii edelleen samalla tavalla, vaikka emme koekaan vastaavia fyysisiä uhkia. Henkiset ja sosiaaliset uhat kuitenkin aiheuttavat samanlaisia reaktioita aivoissamme kuin fyysiset aikoinaan. Kehonkieli, ilmeet, toisen olemus ja monet muut normaaleissa vuorovaikutustilanteissa koettavat ärsykkeet aiheuttavat samoja kemiallisia reaktioita kehossamme kuin havaitut fyysiset uhat. Keho tuottaa kortisolia ja adrenaliinia alitajuntamme ansiosta.
Negatiivisten kokemusten kokeminen on huomattavasti voimakkaampaa kehossamme kuin positiivisten. Positiiviset ovat huomattavasti lyhytkestoisempia ja unohtuvat nopeammin. Negatiiviset asiat dominoivat tiedostamattamme mielenmaisemaamme. Tämän vuoksi positiivisten kokemusten ääreen tulisi pysähtyä ja niitä kannattaisi fiilistellä, jotta saamme kaiken irti kokemuksesta.
1. Hiiren tehtävänä on löytää sokkelon läpi syömään juustoa.
2. Hiiren tehtävä on päästä sokkelosta mustaan kotikoloon saalistavaa pöllöä piiloon.
Testissä kaksi ryhmää teki tehtävät jonka jälkeen ryhmät laitettiin luovuutta mittaavaan testiin. Luovan testin lopputuloksessa juustoa etsivän hiiren labyrintin ratkaisseet testin tekijät saivat 40% paremmat pisteet kuin uhan tunteen alla työskennelleet koehenkilöt.
Toisaalta:
- Uhka voidaan nähdä myös kilpailullisena ja leikkisänä. Toisaalta kilpailuasetelmat heikentävät myös luovuutta ja rohkeutta monissa tilanteissa.
- Osoittaa meidän olevan todella herkkiä. Työn kiireessä herkkyys valitettavasti jää helposti taka-alalle.
Tiedostamalla oman ajattelumme malleja voimme ymmärtää omia mielialojamme ja hallita niitä tietoisesti. Muuttamalla tietoisesti omaa ajatteluamme voimme myös vaikuttaa tunnetiloihimme.
Onko ajattelumallisi niukkuuteen vai runsauteen perustuva? Antaako, vai ottaako se energiaa?
Näemmekö ainoastaan uhkia ja ongelmia uusia asioita miettiessämme, vai näemmekö hienot visiot ja aukeavat mahdollisuudet? Vaatii tietoisen asennemuutoksen. Muutos lähtee liikkeelle ajattelun tunnistamisesta. Ulkopuolinen ei voi auttaa tunnistamisessa, vaan muutoksen on lähdettävä itsestään. Jos negatiivisen reaktion aiheuttava asia on olettamus, voit tiedostaa oman ajattelusi ja muuttaa tietoisesti olettamuksen positiiviseksi. Et menetä siinä mitään, mutta hyvinvointisi kannalta tämä on tuottoisampaa.
Mutta mikä on faktaa ja mikä on tulkintaa? Miten voidaan sanoa esim. jonkun tekevän liikaa töitä? Mitä tarkoittaa liikaa?
Ihmisellä on kahdenlaisia uskomuksia ja olettamuksia. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään. Fixed mindsetiin kuuluvilla ihmisillä on uskomus, että kykymme ja esim. älykkyytemme on geneettistä ja perimäämme perustuvaa. Growth mindsetiin uskovat uskovat aivomme kehittyvän ja oppivan vielä hautaan saakka.
Fixed mindsetissa päädymme helposti todistelemaan olemassa olevia kykyjämme erilaisin keinoin. Growth mindsetilla olevilla ei ole tarvetta todistella mitään, vaan he ovat avoimia oppimaan uutta keneltä tahansa ja missä tilanteessa tahansa.
Esimerkissä palapelejä tekeviä lapsia kehuttiin kahdella tavalla. Toisia kehuttiin lahjakkuudesta ja toista puolta kehuttiin kovasta yrittämisestä ja työstä. Tämän jälkeen vaikeampaa palapeliä tarjotessa ensimmäinen ryhmä ei halunnut ottaa vaikeampaa, mutta työstä kehuttu ryhmä oli avoin uudelle haasteelle. Fixed mindsetissa ominaista on myös kykenemättömyys nauttia muiden onnistumisista. Ryhmään kuuluva voi kokea menestyjän itselleen uhkana ja tilanteen kilpailutilanteena.
Kasvatusmetodina tekemisen ja prosessin ja työn kehuminen on tuottoisampaa kuin ominaisuuksien kehuminen. Geneettisiin ominaisuuksiin vetoaminen antaa myös syyn olla panostamatta joihinkin asioihin, jos on lokeroinut itsensä olemaan "ei lahjakas" jossakin ominaisuudessa.
Muuttumattomassa maailmassa fixed mindset ei nouse esille, mutta nykyisessä yhä kiihtyvän muutoksen maailmassa nopea uuden omaksuminen ja mukautuminen tilanteisiin onnistuu helpommin fixed mindsetillä varustetuilla henkilöillä.
Kaliforniassa HIV-potilaiden elinaikaennusteissa on huomattu jopa 10v ikäeroja ihmisillä joilla on positiivinen elämänasenne pessimistiseen verrattuna.
10/5 säännöllä tarkoitetaan sääntöä jossa 10m päästä otetaan katsekontakti ja nyökätään kaikille ja 5m päästä tervehditään ääneen. Ochsner Health Systemin kampusalueella malliin sitoutui kaikki ja tiedotus oli hoidettu erittäin kattavasti. Vaikutukset oli huimia. Työ- ja asiakastyytyväisyys nousi huomattavasti, jopa 30-40%.
Aavistuksen negatiivisella mielellä on myös hyviä puolia. Negatiivisessa mielentilassa kiinnitämme huomiota virheisiin ja epäkohtiin. Talokaupat, sopimusten tarkistaminen, skeptisyyttä vaativat tilanteet jne. hyötyvät hieman epäilevästä mielestä.
Hengitystekniikoiden hyödyntäminen arkitilanteissa
Aivot eivät pysty tekemään kahta kognitiivista huomiota vaativaa tehtävää yhtä aikaa. Ei voida laskemisen aikana tehdä mitään muuta. Pienellä tauolla saadaan rauhoitettua ja selvennettyä ajattelua ja avattua mieltä uusille ideoille. Pyri olemaan läsnä tässä hetkessä tietoisesti.
Ajattele pystytkö vaikuttamaan murehdittavaan asiaan vai et? Jos et, älä murehdi, jos pystyt, tee jotain!
Seven habits of highly effective people.
Stephen R. Covey
Me kaikki olemme vastuussa työilmapiiristämme. Me kaikki luomme sitä jatkuvasti ympärillemme. Me vaistoamme toistemme energiat ja tunnetilat leviävät todella nopeasti. 40s. aikana pystyt myrkyttämään omalla negatiivisella energiallasi koko ympäristön. Toisin päin, positiivisen energian levittäminen on taas huomattavasti hitaampaa ja työläämpää, mutta mahdollista kyllä.
Mieti: "Paraneeko työpaikan ilmapiiri kun tulen töihin, vai paraneeko se kotiin lähtiessäni?"
Mikä antaa minulle energiaa ja mikä vie sitä minulta?
Mitkä omat energian lähteeni on? Keskeytyykö työni jatkuvasti? Miten saan fokusoitua työntekoa tehokkaasti?
Onko työpaikkani arvot samoja kuin omani? Saanko henkistä energiaa työstäni ja työni merkityksestä?
- Etätyöt mahdollistaa usein hyvän fokusoinnin, mutta monesti tällöin usein unohdetaan pitää taukoja.
- Unta
- Fokus time. Aivoille tekee hyvää, että voidaan keskittyä yhteen asiaan jolloin aivot voivat linkata eri osiaan yhteen tehokkaimmin.
- Sosiaalinen aika. Tunne siitä, että kuulumme joukkoon.
- Playtime. Ollaan ihmisten kanssa, pelataan jne.
- Downtime. Ei tehdä mitään. Tänä aikana ongelmien ratkaisut syntyvät kuin itsestään. Tilanteita joilla emme tietoisesti pyri ratkaisuihin. Paras tapa tuhota hyvä päivä on heti heräämisen yhteydessä sähköpostien skrollaaminen tai muu stressitasoa ja ajattelua kuormittava toiminta.
Voitko lähteä kesken työpäivän ratkomaan luovuutta vaativia ongelmia esim. lenkkipolulle?
Kun esimiehenä neuvot alaistasi hänen ongelmissaan, kumman ajattelu kehittyy? Tämä voi pahimmassa tapauksessa ja viime kädessä johtaa passiiviseen ja vastuuttomaan työkulttuuriin. Tämä myös lisää esimiehen työkuormaa.
Coachaavalla esimiehellä on oltava itsetunto kohdallaan, koska hän uskaltaa tehdä itsestään tarpeettoman. Coachaava ote lisää arvostusta. Annetaan vastuuta ja arvostusta myös alaiselle ja osallistetaan hänet ongelmanratkaisuprosessiin mukaan. Motivoinnin ja innostamisen kannalta tehokkaampaa kuin neuvominen.
Myös palaute menee oikeaan osoitteeseen varmemmin ja on tehokkaampaa.
Mitä koettiin?
- Lähtee helposti neuvomaan asioissa eteenpäin.
- Pystyy ehkä ensimmäisen kysymyksen kysymään luontevasti, mutta moneen kertaan saman kysymyksen esittäminen tuntuu vaivaannuttavalle. Pienestä puskemisesta voisi kuitenkin olla hyötyä
Ihmisen aivot haluavat olla lähtökohtaisesti turvallisesti ja mukavasti. Voi tulla helposti vastustusta ja samalla houkutus neuvoa.
Mitä otat mukaasi tästä päivästä?
- Keskittyminen yhteen asiaan ja aivojen huolto
- Myötätunto itseä kohtaan
- Välillä syytä tehdä vain yhtä asiaa
- Ei käydä heti neuvomaan
- Tiedostamisen tila
- Coaching-kysymykset
- Tavoitteet paremmin mielessä
- Lautasmalli. Onko oma lautanen tasapainossa?
- Positiivisten hetkien fiilistely
- Myönteisen ajattelun lisääminen
- Oikeus järjestää fokus-aikaa
- Miten ja mitä kehutaan esim. kasvatuksessa?
- Anna aivotyölle tilaa
- Mindfulness, rauhottuminen
- Fokus-ajan ottaminen käyttöön
- Ei voi alkaa tekemään asioita fiiliksen mukaan, koska tunne muuttuu tehtäessä
- Aivotyötä tehdessä lähtee työpäivän jälkeen ulos ja liikkumaan
Six thinking hats- menetelmä (Wiki)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti